Kuva saatu: Oy Arabia Ab
lauantai 10. syyskuuta 2016
Bokvillan
Arabian tehtaan johtajan asunto "Bokvillan" 1920-luvulla. Rakennuksen nimi viittaa sen aikaisemman omistajan, kirjakauppias Eklundin ammattiin.
Arabian tehdas
Arabian tehdas v. 1922. Kuva on otettu kaupunkiin päin ja tehdas on vasemmalla.
Kuva saatu: Oy Arabia Ab
Arabianmäki talvella
Kuvassa huvila nro 4, jossa kuvan lahjoittaja Elsa Nieminen asui. Samassa talossa asui myös Signe Grankvist.
Kuvan vasemmassa laidassa näkyy huvila nro 5, oikealla nro 2. Talojen välissä taaempana näkyy Damaskuksentien suunnassa sijainnut puuvaja. Talot rakennettiin 1874.
Kuvan vasemmassa laidassa näkyy huvila nro 5, oikealla nro 2. Talojen välissä taaempana näkyy Damaskuksentien suunnassa sijainnut puuvaja. Talot rakennettiin 1874.
Kuva saatu: Elsa Nieminen
Häggin huvilat
Vanhimmat Häggin huvilat nykyisen Hämeentie 122:n kohdalla. Kuva on otettu 1800-luvun lopulla.
Kuva saatu: Vivan Johansson, o.s. Hägg
keskiviikko 31. elokuuta 2016
Valokuvanäyttely
Historiaryhmän koostama valokuvanäyttely Arabian alueen muuttuva miljöö / Arabia i förändring on esillä Arabianrannan kirjastossa syyskuun ajan!
Näyttelyssä on esillä kuvapareja, joissa vanhempi kuva on noin 50–100 vuoden takaa ja uudempi tältä vuodelta. Toisin paikoin maisema ei nykyisin muistuta lainkaan mennyttä; meri on väistynyt ja kerrostalot ovat kohonneet sijaan. Joissain paikoin hirsitalo on rungoltaan sama, mutta nyt lautavuorattu. Kadut ovat lähes entisillä paikoillaan, maalaismaisuus on kuitenkin vaihtunut asfalttiin ja vilkkaaseen liikenteeseen.
Toivomme tämän näyttelyn syventävän nykyisten asukkaiden sekä muiden alueesta kiinnostuneiden tietämystä tämän historiallisesti merkittävän alueen entisyydestä. Kuvat koskettavat myös tunteita; onhan monella omankin historian juuret juuri näissä maisemissa. Muualta tänne asettuneille ne voivat avata ikkuna uuden kotiseudun historiaan.
Vanhat kuvat ovat Artovan historiaryhmän kokoelmista ja useimmat perua noin 30 vuotta sitten Liisa Auvisen johdolla kerätystä historiallisesta materiaalista. Silloiset asukkaat lahjoittivat tai lainasivat kuvia historiaprojektia varten. Vanhat kuvat on varustettu kuvateksteillä, jossa kuvien antajat, usein vanhoja Arabian asukkaita, kertovat mielenkiintoisia yksityiskohtia kuvien aiheista.
Lämpimästi tervetuloa!
Näyttelyssä on esillä kuvapareja, joissa vanhempi kuva on noin 50–100 vuoden takaa ja uudempi tältä vuodelta. Toisin paikoin maisema ei nykyisin muistuta lainkaan mennyttä; meri on väistynyt ja kerrostalot ovat kohonneet sijaan. Joissain paikoin hirsitalo on rungoltaan sama, mutta nyt lautavuorattu. Kadut ovat lähes entisillä paikoillaan, maalaismaisuus on kuitenkin vaihtunut asfalttiin ja vilkkaaseen liikenteeseen.
Toivomme tämän näyttelyn syventävän nykyisten asukkaiden sekä muiden alueesta kiinnostuneiden tietämystä tämän historiallisesti merkittävän alueen entisyydestä. Kuvat koskettavat myös tunteita; onhan monella omankin historian juuret juuri näissä maisemissa. Muualta tänne asettuneille ne voivat avata ikkuna uuden kotiseudun historiaan.
Vanhat kuvat ovat Artovan historiaryhmän kokoelmista ja useimmat perua noin 30 vuotta sitten Liisa Auvisen johdolla kerätystä historiallisesta materiaalista. Silloiset asukkaat lahjoittivat tai lainasivat kuvia historiaprojektia varten. Vanhat kuvat on varustettu kuvateksteillä, jossa kuvien antajat, usein vanhoja Arabian asukkaita, kertovat mielenkiintoisia yksityiskohtia kuvien aiheista.
Lämpimästi tervetuloa!
keskiviikko 29. kesäkuuta 2016
Kouluun lähdössä
Jaavantie 21. Ralf Nyman lähdössä kouluun 1.9.1962 ensimmäisenä oppikoulupäivänään.
Kuva saatu: Ralf Nyman
Johan August Nymanin perhe
Vasemmalta oikealle seisomassa: Ragnar, Arvid ja Gunnar Nyman.
Istumassa: Lennart, Ragnhild (myöh. Lindström), Alexandra Maria (1863 – 1941), Johan August ("Vanhankaupungin kuningas") (1852–1928), Harald ja Saga (myöh. Savolainen).Johan oli mahdollisesti 202 cm pitkä, mikä tuohon aikaan oli harvinaislaatuista. Häntä lienee kutsuttu Iso-Nymaniksi. Kuva mahdollisesti 1920-luvulta.
Kuva saatu: Ralf Nyman
Uittoväki
Kuva saatu: Ralf Nyman
keskiviikko 1. kesäkuuta 2016
Toukolan kansakoulu
Oikealla Toukolan kansakoulu, vasemmalla Toukola 1 keväällä 1964, hieman ennen talojen purkamista, joka tapahtui 1964 tai -65.
Kuva saatu: Elnes Andersson
Forsanderin talo
Tämä talo oli v. 1892 Unioninkadun ja Makasiininkadun kulmassa (Pappila). Anna ja Gustaf Forsander ostivat sen, siirsivät Toukolaan ja pystyttivät uudelleen Toukola 8:aan, Hämeentien ja Piispankadun kulmaan, kortteliin 5. Paikalla on nyt Hämeentien ja Kustaa Vaasankadun kulma.
Anna Forsander seisoo keskellä, Gustaf hänestä oikealle (parta ja hattu). Muut ovat heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan. Talon päädyn suuntainen metsään johtava pieni katu lienee ollut Piispankatu. Talo purettiin v. 1966.
Anna Forsander seisoo keskellä, Gustaf hänestä oikealle (parta ja hattu). Muut ovat heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan. Talon päädyn suuntainen metsään johtava pieni katu lienee ollut Piispankatu. Talo purettiin v. 1966.
Kuva saatu: Elnes Andersson
Autonostomatkalla
Annikki Tiihonen ja tämän mies Erkki Tiihonen Kuopiosta autonostomatkalla Helsingissä joskus 1950-luvulla. Arvid Jokinen on kuvannut heidät ja uuden auton takaisin Kuopioon lähdettäessä. Taustalla näkyy hyvin Arabian huvila 33. Kaksi vasemmanpuoleista ikkunaa ovat Liljebladien; pieni on eteisen ikkuna.
Kuva saatu: Kaino Liljeblad
Hautajaiset
Paul Rahikaisen hautajaiset Malmin hautausmaalla v. 1933.
Kirjeenlajittelija, kunnanvaltuutettu ja kilpapyöräilijä Paul Felix Rahikainen (1876-1933) oli aikanaan kuuluisa toukolalainen. "Kaupunginvaltuutettuna ollessaan (1919-28, 1931-33) hän ei kuulunut puheliaimpiin, mutta kun hänen edustamiensa kaupunginosien olosuhteista oli kyse, esiintyi hän rohkeasti ja asiallisesti epäkohtien korjaamiseksi ja parannusten aikaansaamiseski." (Hbl 3.8.1933). Hän toimi aktiivisesti Vanhankaupungin nuorisoseurassa vuosikausia. Hän esitti myös huomattavaa osaa Balder-yhdistyksen Toukola-osastossa, joka toimi Rantakorttelissa kalastaja Liljebergiltä vuokratussa talossa.
Oikealta: poikapuoli Ilmari Lindeberg, Tordis-tyttären mies, Tordis, Daisy, tytärpuoli Impi Eleorora, tytär Gunda ja tämän mies. Vasemmalla oleva lippu on Gammelstadens Ungdomsföreningenin.
Kirjeenlajittelija, kunnanvaltuutettu ja kilpapyöräilijä Paul Felix Rahikainen (1876-1933) oli aikanaan kuuluisa toukolalainen. "Kaupunginvaltuutettuna ollessaan (1919-28, 1931-33) hän ei kuulunut puheliaimpiin, mutta kun hänen edustamiensa kaupunginosien olosuhteista oli kyse, esiintyi hän rohkeasti ja asiallisesti epäkohtien korjaamiseksi ja parannusten aikaansaamiseski." (Hbl 3.8.1933). Hän toimi aktiivisesti Vanhankaupungin nuorisoseurassa vuosikausia. Hän esitti myös huomattavaa osaa Balder-yhdistyksen Toukola-osastossa, joka toimi Rantakorttelissa kalastaja Liljebergiltä vuokratussa talossa.
Oikealta: poikapuoli Ilmari Lindeberg, Tordis-tyttären mies, Tordis, Daisy, tytärpuoli Impi Eleorora, tytär Gunda ja tämän mies. Vasemmalla oleva lippu on Gammelstadens Ungdomsföreningenin.
Kuva saatu: Daisy Nyström, o.s. Rahikainen
Arabian tehtaan henkilökunta 1924
Kuvan alkuperäinen omistaja Hanna Kömi on tiettävästi mukana tässä Arabian tehtaan 50-vuotistaipaleen kunniaksi v. 1924 otetussa valokuvassa, johon on kerääntynyt koko henkilökunta. Hanna Kömi meni tehtaan palvelukseen 15-vuotiaana. Kuva on otettu Hämeentien suuntaisen myllylaitoksen rakennuksen edessä. Tämä rakennus, joka on yksi tehtaan vanhimmista, oli Kaino Liljebladin tietämän mukaan olemassa vielä 1983. Oikealla olevaa, toisen kerroksen tasossa olevaa käytävää kutsuttiin "huokausten sillaksi". Se johti uudempaan rakennukseen.
Kuva saatu: Kaini Liljeblad
Toukolan kansakoulun rakennuksia
Toukolan kansakoulun ulkorakennus ja keittolarakennus n. v.1960.
Taustalla on Toukolan metsää sellaisena kuin se oli sotien jälkeen. Takana oikealla näkyy yksi parakkirakennuksista, joista vielä v. 1984 oli jäljellä muutama Kustaa Vaasantien ja Intiankadun kulmassa. Toiset näistä väliaikaisiksi tarkoitetuista asuinrakennuksista purettiin Helsingin Yliopiston rakennusten tieltä.
Taustalla on Toukolan metsää sellaisena kuin se oli sotien jälkeen. Takana oikealla näkyy yksi parakkirakennuksista, joista vielä v. 1984 oli jäljellä muutama Kustaa Vaasantien ja Intiankadun kulmassa. Toiset näistä väliaikaisiksi tarkoitetuista asuinrakennuksista purettiin Helsingin Yliopiston rakennusten tieltä.
kuva saatu: Elnes Andersson
Toukolan kansakoulun I luokka
Toukolan kansakoulun I luokka v. 1922. Opettajan nimi oli Hilja Ekroos. Opettajasta oikealla seisoo Nils Andersson.
Kuva saatu: Elnes Andersson
Anderssonin perhe Toukola 1:n pihalla
Gustaf ja Alma Anderssonin perhe Toukola 1:n pihalla n.v. 1928. Kaikki seitsemän poikaa ja neljä tyttöä on saatu kuvaan mukaan. Elnes on toinen vasemmalta.
Kuva saatu: Elnes Andersson
Toukola 1, laajennus
Ajalleen tyypillinen rakennuksen laajennus talossa Toukola 1 vuosina 1935-37. Kuvassa Elnes Andersson sylissään tyttärensä Gun. Elnes teki itse talon laajennuksen.
Kuva saatu: Elnes Andersson
Toukola 1:n pihalla
Alma ja Gustaf Andersson Toukola 1:n pihalla. Taustalla oikealla on Toukolan vanhan koulun rakennus, taustalla vasemmalla Leiqvistin talo (Toukola 3 ja 5), joka pommitettiin sodan aikana. Kuva on otettu n. v. 1920.
Kuva saatu: Elnes Andersson
Toukola n:o 1
Toukola n:o 1 vuonna 1917. Talo oli yksikerroksinen kesähuvila Elnes Anderssonin vanhempien muuttaessa siihen. Isä rakensi sitten toisen kerroksen ja Elnes itse jatkoi taloa naimisiin mentyään.
Kuva saatu: Elnes Andersson
Veljekset Joutsila vaimoineen
Vasemmalta Elsa Joutsila, Tauno Joutsila, Olavi Joutsila ja Vieno Joutsila, eli veljekset vaimoineen toisen sodan alussa eli v. 1941. Taustalla on Arabian huvila n:o 5, jonka yläkerrassa Joutsilat asuivat.
Kuva saatu: Tauno Joutsila
Sukujuhlat Arabianmäessä
Sukujuhlat Arabianmäessä huvila n.o 5:n edessä v. 1935. Joutsilat asuivat tässä talossa, mutta olivat asuneet myös numeroissa 4 ja 2, jossa viimeksimainitussa Tauno oli syntynyt. Numero 4 näkyy takaoikealla. Kuvassa parhaiten näkyvän 5:n paikalla on nyt talo Damaskuksentie 4. Kuvan keskellä oleva pitkä mies on Tauno Joutsilan isä, isästä vaseammalla on äiti. Tauno itse hymyilee takana, ikkunasta oikealla.
Kuva saatu: Tauno Joutsila
Hiihtämään lähdössä
Raili Liljeblad huopasaappaissaan ja mäystinsukissaan hiihtämään lähdössä Arabian huvilan pihalla ehkä v.1952. Vaatteet olivat vielä kortilla ja hiihtoasu sen mukainen, mutta innostus oli sitä kovempi! Usein hiihdettiin jään yli Kulosaareen ja Tuurholmaan.
Kuva saatu: Kaino Liljeblad
Joululoman lukuhetki
Kaino Liljebladin lapset, v.1942 syntynyt Risto ja v. 1947 syntynyt Raili viettämässä joululoman lukuhetkeä joskus 1950-luvun alkupuolella kotonaan Arabian huvila 33:ssä. Kuvan on ottanut äidinisä Arvid Jokinen.
Kuva saatu: Kaino Liljeblad
Auton pesu
V. 1906 syntynyt Lauri Liljeblad pesemässä Austiniaan Arabian myllyrakennuksen edessä 1950-luvulla, jonkun työtoverin kuvaamana. Lauri Liljeblad työskenteli Arabialla sotaväestä tultuaan aina vuoteen 1971, eli noin 45 vuotta. Ensin hän oli polttajana, sitten ylöspanemassa kasetteja ja lopuksi työnjohtajana myllyllä. Myllyrakennus näkyy kuvassa taustalla.
Kuva saatu: Kaino Liljeblad
Raili Leppikangas kotinsa portailla
Raili Leppikangas, o.s. Liljeblad, kotinsa Arabian huvila 25:n portailla isoisänsä Arvid Jokisen kuvaamana talvella 1953 tai -54, jolloin Raili oli noin 7-vuotias. Arabian punaiset huvilat ovat talon takana oikealla. Vinosti etuvasemmalla oli pesutupa, käymälä ja puuvaja.
Kuva saatu: Kaino Liljeblad
Arabian uuniosaston työläisiä
50-vuotisjuhlakuva Arabian uuniosaston työläisistä v.1924.
Kuva saatu: Kaino Liljeblad
Toukola 1:n pihalla
Anders Gustaf ja Alma Maria Andersson Toukola 1:n pihalla heinäkuussa v. 1950.
Kuva saatu: Elnes Andersson
maanantai 18. huhtikuuta 2016
Itäinen Viertotie
Itäinen Viertotie (Hämeentie) v. 1909, valokuvannut Signe Brander. Oikealla on Arabian tehtaan aluetta. Vasemmalla oleva rakennus on yksi Storin huviloista, ja siinä sijaitsi kauppias Parkkisen myymälä. Tätä myymälää kutsuttiin "Pikku Stockmanniksi", koska siellä myytiin monenlaista tavaraa langoista lyijykyniin. Seuraavassa talossa kaupunkiin päin mentäessä oli elintarvikemyymälä.
Kuva saatu: Oy Arabia Ab (Helsingin kaupungin kuvakokoelmat)
Vanhankaupungin palokuntalaisia ja heidän daamejaan
Vanhankaupungin palokuntalaisia ja heidän daamejaan lähdössä palokunnanjuhliin, luultavasti Puotilan kartanoon.
Edessä vasemmalta: puoliksi näkyvä palokuntalainen on Ellenberg, hänen vaimonsa Lydia Ellenberg (Ellenberg oli Hyvinkään Villatehtaassa työssä ja he asuivat sen alueella), Margaretha Nystedtin äiti Agnes Lindström (s.1896), isä Emil Lindström (s.1898), myöhemmin Ameriikaan muuttanut Aini Lindberg (vaalea pusero ja tumma kaulapuuhka) ja Alma Nyman (tumma takki). Takarivi, vasemmalta: Ragnhild Lindström, Jonne Lindberg, Oskar Lindström (Ragnhild Lindströmin mies, v. 1982 Pajamäessä), Ragnar Nyman (hän ja Alma Nyman Marjaniemessä 1982) ja oikealla Koskinen, joka omisti "Rossin talon" ennen Rosseja.
Kuva lienee otettu 1920-luvun lopussa.
Edessä vasemmalta: puoliksi näkyvä palokuntalainen on Ellenberg, hänen vaimonsa Lydia Ellenberg (Ellenberg oli Hyvinkään Villatehtaassa työssä ja he asuivat sen alueella), Margaretha Nystedtin äiti Agnes Lindström (s.1896), isä Emil Lindström (s.1898), myöhemmin Ameriikaan muuttanut Aini Lindberg (vaalea pusero ja tumma kaulapuuhka) ja Alma Nyman (tumma takki). Takarivi, vasemmalta: Ragnhild Lindström, Jonne Lindberg, Oskar Lindström (Ragnhild Lindströmin mies, v. 1982 Pajamäessä), Ragnar Nyman (hän ja Alma Nyman Marjaniemessä 1982) ja oikealla Koskinen, joka omisti "Rossin talon" ennen Rosseja.
Kuva lienee otettu 1920-luvun lopussa.
Kuva saatu: Margaretha Nystedt.
Kotieläimiä Johanssonin pihalla Kustaa Vaasantiellä
Kälykset Sirkka (vasemmalla) ja Saara Johansson (Kivinen, oikealla), kasvattipossu ja kaneja.
Kuva on otettu 1942-43 Kustaa Vaasantie 39:n pihalla. Johanssonin veljeksiä oli kuusi (muun muassa Armas, Karl Evert (Saaran entinen mies), Viljo ja Reino). Valokuvan on mahdollisesti ottanut Armas.
Kuva on otettu 1942-43 Kustaa Vaasantie 39:n pihalla. Johanssonin veljeksiä oli kuusi (muun muassa Armas, Karl Evert (Saaran entinen mies), Viljo ja Reino). Valokuvan on mahdollisesti ottanut Armas.
Kuva saatu: Saara Kivinen
Vantaankosken rannalla
Ihmisiä Vantaankosken rannalla v. 1913.
Toinen vasemmalla on Margaretha Nystedtin täti Olga, keskellä sateenvarjo kädessä on Selma Nyman (asui Arabianmäessä) ja valkopuseroinen, lettipäinen tyttö on Margarethan äiti Agnes (o.s. Andersson) noin 17-vuotiaana. Takana olevat rakennukset ovat Margarethan isänisän vanhempien, Kari ja Maria Sofia Lindströmin rakentamat. He asuivat niissä kun Margaretha oli lapsi, mutta joutuivat sitten muuttamaan pois, kun Imatran Voima tuli. Sauna oli Nymanin ja Margaretha kävi siinä lapsena. Oli myös pesutupa ja mankeli.
Toinen vasemmalla on Margaretha Nystedtin täti Olga, keskellä sateenvarjo kädessä on Selma Nyman (asui Arabianmäessä) ja valkopuseroinen, lettipäinen tyttö on Margarethan äiti Agnes (o.s. Andersson) noin 17-vuotiaana. Takana olevat rakennukset ovat Margarethan isänisän vanhempien, Kari ja Maria Sofia Lindströmin rakentamat. He asuivat niissä kun Margaretha oli lapsi, mutta joutuivat sitten muuttamaan pois, kun Imatran Voima tuli. Sauna oli Nymanin ja Margaretha kävi siinä lapsena. Oli myös pesutupa ja mankeli.
Kuva saatu: Margaretha Nystedt.
Kuorma-auto Viikintiellä
Margaretha Nystedtin isä, Emil Lindström, palokuntalaisen asussa kuorma-autossa Viikintiellä noin vuonna 1924. Kuorma-auto oli ensimmäisiä paikkakunnalla.
Kuva saatu: Margaretha Nystedt
Arabianrannan mattolaituri
Arabianrannan mattolaituri vuonna 1932.
Kuva saatu: Lyyli ja Kerttu Arppe
Kahvitauko
Kahvitauko Öhrnbergin perunannoston lomassa nykyisessä Viikinmäessä v. 1925. Äiti Öhrnberg kaataa kahvia.
Kuva saatu: Ester Nyberg
Toukola 1
Vivi Sundqvist o.s. Andersson kuvattuna Toukola 1:n pihalla n. v. 1920. Pensaiden takana on Hämeentie ja takana oikealla näkyy Kyläsaari.
Ensimmäinen oma hevonen
Margareta Nystedtin isä, Emil Lindström, 15-vuotiaana v. 1913 ensimmäisen oman hevosensa kanssa kotinsa edustalla Vantaan rannassa. Tie vie vasemmalle Ingeborgin taloon.
Kuva saatu: Margareta Nystedt
Joulunviettoa
Joulunviettoa Pelanderin perheessä Vanhassakaupungissa (nykyisin Viikinmäki) v. 1925. Keskellä Ester Nyberg.
"Vanda å"
Kuva on otettu vuonna 1915 ja siihen on kirjoitettu "1915, Vanda å, Nystedt M.". Siinä näkyy Kuninkaankartanonsaaren ja kaupunginpuoleisen rannan välinen puusilta. Nykyinen Koskelantie kulkee Käpylään kuvassa olevan tien paikalla. Vasemmalla oleva talo on n.s. "Ryssvillan". Piippu ja siitä oikealle oleva talo olivat yhä olemassa v. 1982. Talon editse kääntyy nyt Hämeentie kaupunkiin päin pitkin joen rantaa. Korkella näkyvä talo oli vesilaitoksen johtaja Alfthanin. Rinteestä laskettiin suksilla talvella alas Vantaanjoen jäälle.
Kuva saatu: Margaretha Nystedt
Hiihtäjätyttöjä
Hiihtäjätyttöjä v. 1927 lähellä Pornaistenkujaa.
Oikealta: Astrid Varteva "naapukkalakki" päässään (hänen kotinsa näkyy vasemmalla), Borghild Lindström, Margharetha Nystedt, Anita Gustavsson. Takana: Edit Öhrnberg, nykyään Helinen. Kuvan talot ovat Nymanin.
Oikealta: Astrid Varteva "naapukkalakki" päässään (hänen kotinsa näkyy vasemmalla), Borghild Lindström, Margharetha Nystedt, Anita Gustavsson. Takana: Edit Öhrnberg, nykyään Helinen. Kuvan talot ovat Nymanin.
Kuva saatu: Margaretha Nystedt
Ajuri Otto Hj. Tammi
Ajuri Otto Hj. Tammi (s. 1880-luvlla) nuorena ajaa työrattaita Toukolan rantakorttelissa.
Kuva saatu: Hilja Tammi
Vantaanjoen silta
Kuva on otettu n.vuonna 1900 tai ehkä vähän myöhemmin. Oikealla on Nymanin kauppa ja kahvila, tien vasemmalla puolella Amanda Lindströmin (o.s. Sundvallin), myöhemmin Rehnin taloja. Myös sillan vasemmalla puolella oli kauppa, jonka omisti ensin Amanda Lindström, sitten OL Elanto. Takana vasemmalla sijainneessa pitkänomaisessa talossa on ollut makkaratehdas (korvmakeri, ei näy kuvassa).
Sillan luona, vasemmalla puolella oleva talo on jäljellä v. 1982. Kuvassa näkyviä kaasuvaloja hoiti herra Stadius. Vasemmalla, mahdollisesti kuvan ulkopuolella, oli miesten kokoontumispaikka, "Kinaboretodet". Hieman kuvan ulkopuolelle jäävät myös vasemmalla sijainneet Bollströmin (sauna ja majatalo) ja Hartigin talot. Silta Vantaanjoen yli on puinen.
Sillan luona, vasemmalla puolella oleva talo on jäljellä v. 1982. Kuvassa näkyviä kaasuvaloja hoiti herra Stadius. Vasemmalla, mahdollisesti kuvan ulkopuolella, oli miesten kokoontumispaikka, "Kinaboretodet". Hieman kuvan ulkopuolelle jäävät myös vasemmalla sijainneet Bollströmin (sauna ja majatalo) ja Hartigin talot. Silta Vantaanjoen yli on puinen.
Kuva saatu: Margareta Nystedt, alkuperäinen omistaja Amanda Antoinette Lindström, M.N:n isän äiti.
Arabian tehtaan sisäpiha
Arabian tehtaan sisäpiha 1920-luvulla kuvattuna etelästä pohjoiseen.
Kuva saatu: Oy Arabia Ab
Otto Hj. Tammi ja Pekka-hevonen
Ajuri Otto Hj. Tammi ja Pekka-hevonen Toukolan rantakorttelin hevostallin edessä.
Kuva saatu: Hilja Tammi
Hans von Sandenin haudalla
Elsa Nieminen (oikealla) kahden ystävättärensä kanssa Hans von Sandenin haudalla Helsingin ensimmäisen kirkon paikalla kirkkorinteessä Vanhassakaupungissa.
Tytöt keinussa Intiankadulla
Suutari Winqvistin, myöhemmin Weckströmin talon pihakeinu.
Oikealla oleva poika on Einar Nieminen, s. 1905, jonka sisar Elsa Nieminen on lahjoittanut tämän kuvan. Elsa Nieminen kuoli v. 1981. Tämän kuvan aidan takana on nykyinen raitiovaunun 6:n päätepysäkki. Kuva on otettu v. 1909. Vasemmalla oleva valkopukuinen tyttö on Ines tai Astrid Bergman.
Oikealla oleva poika on Einar Nieminen, s. 1905, jonka sisar Elsa Nieminen on lahjoittanut tämän kuvan. Elsa Nieminen kuoli v. 1981. Tämän kuvan aidan takana on nykyinen raitiovaunun 6:n päätepysäkki. Kuva on otettu v. 1909. Vasemmalla oleva valkopukuinen tyttö on Ines tai Astrid Bergman.
Kuva saatu: Elsa Nieminen
Arabian tehtaan laboratorio
Arabian tehtaan ensimmäinen laboratorio v. 1922.
Kuva saatu: Oy Arabia Ab
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)