Kuva saatu: Oy Arabia Ab (Helsingin kaupungin kuvakokoelmat)
maanantai 18. huhtikuuta 2016
Itäinen Viertotie
Itäinen Viertotie (Hämeentie) v. 1909, valokuvannut Signe Brander. Oikealla on Arabian tehtaan aluetta. Vasemmalla oleva rakennus on yksi Storin huviloista, ja siinä sijaitsi kauppias Parkkisen myymälä. Tätä myymälää kutsuttiin "Pikku Stockmanniksi", koska siellä myytiin monenlaista tavaraa langoista lyijykyniin. Seuraavassa talossa kaupunkiin päin mentäessä oli elintarvikemyymälä.
Vanhankaupungin palokuntalaisia ja heidän daamejaan
Vanhankaupungin palokuntalaisia ja heidän daamejaan lähdössä palokunnanjuhliin, luultavasti Puotilan kartanoon.
Edessä vasemmalta: puoliksi näkyvä palokuntalainen on Ellenberg, hänen vaimonsa Lydia Ellenberg (Ellenberg oli Hyvinkään Villatehtaassa työssä ja he asuivat sen alueella), Margaretha Nystedtin äiti Agnes Lindström (s.1896), isä Emil Lindström (s.1898), myöhemmin Ameriikaan muuttanut Aini Lindberg (vaalea pusero ja tumma kaulapuuhka) ja Alma Nyman (tumma takki). Takarivi, vasemmalta: Ragnhild Lindström, Jonne Lindberg, Oskar Lindström (Ragnhild Lindströmin mies, v. 1982 Pajamäessä), Ragnar Nyman (hän ja Alma Nyman Marjaniemessä 1982) ja oikealla Koskinen, joka omisti "Rossin talon" ennen Rosseja.
Kuva lienee otettu 1920-luvun lopussa.
Edessä vasemmalta: puoliksi näkyvä palokuntalainen on Ellenberg, hänen vaimonsa Lydia Ellenberg (Ellenberg oli Hyvinkään Villatehtaassa työssä ja he asuivat sen alueella), Margaretha Nystedtin äiti Agnes Lindström (s.1896), isä Emil Lindström (s.1898), myöhemmin Ameriikaan muuttanut Aini Lindberg (vaalea pusero ja tumma kaulapuuhka) ja Alma Nyman (tumma takki). Takarivi, vasemmalta: Ragnhild Lindström, Jonne Lindberg, Oskar Lindström (Ragnhild Lindströmin mies, v. 1982 Pajamäessä), Ragnar Nyman (hän ja Alma Nyman Marjaniemessä 1982) ja oikealla Koskinen, joka omisti "Rossin talon" ennen Rosseja.
Kuva lienee otettu 1920-luvun lopussa.
Kuva saatu: Margaretha Nystedt.
Kotieläimiä Johanssonin pihalla Kustaa Vaasantiellä
Kälykset Sirkka (vasemmalla) ja Saara Johansson (Kivinen, oikealla), kasvattipossu ja kaneja.
Kuva on otettu 1942-43 Kustaa Vaasantie 39:n pihalla. Johanssonin veljeksiä oli kuusi (muun muassa Armas, Karl Evert (Saaran entinen mies), Viljo ja Reino). Valokuvan on mahdollisesti ottanut Armas.
Kuva on otettu 1942-43 Kustaa Vaasantie 39:n pihalla. Johanssonin veljeksiä oli kuusi (muun muassa Armas, Karl Evert (Saaran entinen mies), Viljo ja Reino). Valokuvan on mahdollisesti ottanut Armas.
Kuva saatu: Saara Kivinen
Vantaankosken rannalla
Ihmisiä Vantaankosken rannalla v. 1913.
Toinen vasemmalla on Margaretha Nystedtin täti Olga, keskellä sateenvarjo kädessä on Selma Nyman (asui Arabianmäessä) ja valkopuseroinen, lettipäinen tyttö on Margarethan äiti Agnes (o.s. Andersson) noin 17-vuotiaana. Takana olevat rakennukset ovat Margarethan isänisän vanhempien, Kari ja Maria Sofia Lindströmin rakentamat. He asuivat niissä kun Margaretha oli lapsi, mutta joutuivat sitten muuttamaan pois, kun Imatran Voima tuli. Sauna oli Nymanin ja Margaretha kävi siinä lapsena. Oli myös pesutupa ja mankeli.
Toinen vasemmalla on Margaretha Nystedtin täti Olga, keskellä sateenvarjo kädessä on Selma Nyman (asui Arabianmäessä) ja valkopuseroinen, lettipäinen tyttö on Margarethan äiti Agnes (o.s. Andersson) noin 17-vuotiaana. Takana olevat rakennukset ovat Margarethan isänisän vanhempien, Kari ja Maria Sofia Lindströmin rakentamat. He asuivat niissä kun Margaretha oli lapsi, mutta joutuivat sitten muuttamaan pois, kun Imatran Voima tuli. Sauna oli Nymanin ja Margaretha kävi siinä lapsena. Oli myös pesutupa ja mankeli.
Kuva saatu: Margaretha Nystedt.
Kuorma-auto Viikintiellä
Margaretha Nystedtin isä, Emil Lindström, palokuntalaisen asussa kuorma-autossa Viikintiellä noin vuonna 1924. Kuorma-auto oli ensimmäisiä paikkakunnalla.
Kuva saatu: Margaretha Nystedt
Arabianrannan mattolaituri
Arabianrannan mattolaituri vuonna 1932.
Kuva saatu: Lyyli ja Kerttu Arppe
Kahvitauko
Kahvitauko Öhrnbergin perunannoston lomassa nykyisessä Viikinmäessä v. 1925. Äiti Öhrnberg kaataa kahvia.
Kuva saatu: Ester Nyberg
Toukola 1
Vivi Sundqvist o.s. Andersson kuvattuna Toukola 1:n pihalla n. v. 1920. Pensaiden takana on Hämeentie ja takana oikealla näkyy Kyläsaari.
Ensimmäinen oma hevonen
Margareta Nystedtin isä, Emil Lindström, 15-vuotiaana v. 1913 ensimmäisen oman hevosensa kanssa kotinsa edustalla Vantaan rannassa. Tie vie vasemmalle Ingeborgin taloon.
Kuva saatu: Margareta Nystedt
Joulunviettoa
Joulunviettoa Pelanderin perheessä Vanhassakaupungissa (nykyisin Viikinmäki) v. 1925. Keskellä Ester Nyberg.
"Vanda å"
Kuva on otettu vuonna 1915 ja siihen on kirjoitettu "1915, Vanda å, Nystedt M.". Siinä näkyy Kuninkaankartanonsaaren ja kaupunginpuoleisen rannan välinen puusilta. Nykyinen Koskelantie kulkee Käpylään kuvassa olevan tien paikalla. Vasemmalla oleva talo on n.s. "Ryssvillan". Piippu ja siitä oikealle oleva talo olivat yhä olemassa v. 1982. Talon editse kääntyy nyt Hämeentie kaupunkiin päin pitkin joen rantaa. Korkella näkyvä talo oli vesilaitoksen johtaja Alfthanin. Rinteestä laskettiin suksilla talvella alas Vantaanjoen jäälle.
Kuva saatu: Margaretha Nystedt
Hiihtäjätyttöjä
Hiihtäjätyttöjä v. 1927 lähellä Pornaistenkujaa.
Oikealta: Astrid Varteva "naapukkalakki" päässään (hänen kotinsa näkyy vasemmalla), Borghild Lindström, Margharetha Nystedt, Anita Gustavsson. Takana: Edit Öhrnberg, nykyään Helinen. Kuvan talot ovat Nymanin.
Oikealta: Astrid Varteva "naapukkalakki" päässään (hänen kotinsa näkyy vasemmalla), Borghild Lindström, Margharetha Nystedt, Anita Gustavsson. Takana: Edit Öhrnberg, nykyään Helinen. Kuvan talot ovat Nymanin.
Kuva saatu: Margaretha Nystedt
Ajuri Otto Hj. Tammi
Ajuri Otto Hj. Tammi (s. 1880-luvlla) nuorena ajaa työrattaita Toukolan rantakorttelissa.
Kuva saatu: Hilja Tammi
Vantaanjoen silta
Kuva on otettu n.vuonna 1900 tai ehkä vähän myöhemmin. Oikealla on Nymanin kauppa ja kahvila, tien vasemmalla puolella Amanda Lindströmin (o.s. Sundvallin), myöhemmin Rehnin taloja. Myös sillan vasemmalla puolella oli kauppa, jonka omisti ensin Amanda Lindström, sitten OL Elanto. Takana vasemmalla sijainneessa pitkänomaisessa talossa on ollut makkaratehdas (korvmakeri, ei näy kuvassa).
Sillan luona, vasemmalla puolella oleva talo on jäljellä v. 1982. Kuvassa näkyviä kaasuvaloja hoiti herra Stadius. Vasemmalla, mahdollisesti kuvan ulkopuolella, oli miesten kokoontumispaikka, "Kinaboretodet". Hieman kuvan ulkopuolelle jäävät myös vasemmalla sijainneet Bollströmin (sauna ja majatalo) ja Hartigin talot. Silta Vantaanjoen yli on puinen.
Sillan luona, vasemmalla puolella oleva talo on jäljellä v. 1982. Kuvassa näkyviä kaasuvaloja hoiti herra Stadius. Vasemmalla, mahdollisesti kuvan ulkopuolella, oli miesten kokoontumispaikka, "Kinaboretodet". Hieman kuvan ulkopuolelle jäävät myös vasemmalla sijainneet Bollströmin (sauna ja majatalo) ja Hartigin talot. Silta Vantaanjoen yli on puinen.
Kuva saatu: Margareta Nystedt, alkuperäinen omistaja Amanda Antoinette Lindström, M.N:n isän äiti.
Arabian tehtaan sisäpiha
Arabian tehtaan sisäpiha 1920-luvulla kuvattuna etelästä pohjoiseen.
Kuva saatu: Oy Arabia Ab
Otto Hj. Tammi ja Pekka-hevonen
Ajuri Otto Hj. Tammi ja Pekka-hevonen Toukolan rantakorttelin hevostallin edessä.
Kuva saatu: Hilja Tammi
Hans von Sandenin haudalla
Elsa Nieminen (oikealla) kahden ystävättärensä kanssa Hans von Sandenin haudalla Helsingin ensimmäisen kirkon paikalla kirkkorinteessä Vanhassakaupungissa.
Tytöt keinussa Intiankadulla
Suutari Winqvistin, myöhemmin Weckströmin talon pihakeinu.
Oikealla oleva poika on Einar Nieminen, s. 1905, jonka sisar Elsa Nieminen on lahjoittanut tämän kuvan. Elsa Nieminen kuoli v. 1981. Tämän kuvan aidan takana on nykyinen raitiovaunun 6:n päätepysäkki. Kuva on otettu v. 1909. Vasemmalla oleva valkopukuinen tyttö on Ines tai Astrid Bergman.
Oikealla oleva poika on Einar Nieminen, s. 1905, jonka sisar Elsa Nieminen on lahjoittanut tämän kuvan. Elsa Nieminen kuoli v. 1981. Tämän kuvan aidan takana on nykyinen raitiovaunun 6:n päätepysäkki. Kuva on otettu v. 1909. Vasemmalla oleva valkopukuinen tyttö on Ines tai Astrid Bergman.
Kuva saatu: Elsa Nieminen
Arabian tehtaan laboratorio
Arabian tehtaan ensimmäinen laboratorio v. 1922.
Kuva saatu: Oy Arabia Ab
Lapsia Kumpulan koulupuutarhassa
Lapsia Kumpulan koulupuutarhassa, nykyisessä Vallilan siirtolapuutarhassa.
Ensimmäisinä vuosina vapaussodan jälkeen järjestettiin tällaisia koulupuutarhoja, tämä lienee otettu 1920-luvun alussa. Keskellä lienee kuvan omistaja, Urho Siron sisar. Myös U.S. itse ja hänen vanhin veljensä osallistuivat kasvitarhatyöhön. Oli myös järjestetty ruokailu Majstadin eli Toukolan silloin ruotsalaisella kansakoululla, Vanhankaupungin postin tuntumassa. Ruoka oli usein valmisettu säilykkeistä, eikä ollut U.S.:n mielestä maittavaa.
Siirtolapuutarhan kohdalla Vanhankaupunginlahdella oli venäläisillä merilentoasema, ja siitä piti Ukko-Pekka Svinhufvudin lähteä letäen Vaasaan, missä senaatti oli. Koneeseen tuli kuitenkin jokin häiriö, sen piti palata takaisin, ja Ukko-Pekka joutui kulkemaa Vaasaan Viron, Berliinin ja Ruotsin kautta. Taustalla oikealla näkyy Kumpulan kartanon rakennuksia.
Ensimmäisinä vuosina vapaussodan jälkeen järjestettiin tällaisia koulupuutarhoja, tämä lienee otettu 1920-luvun alussa. Keskellä lienee kuvan omistaja, Urho Siron sisar. Myös U.S. itse ja hänen vanhin veljensä osallistuivat kasvitarhatyöhön. Oli myös järjestetty ruokailu Majstadin eli Toukolan silloin ruotsalaisella kansakoululla, Vanhankaupungin postin tuntumassa. Ruoka oli usein valmisettu säilykkeistä, eikä ollut U.S.:n mielestä maittavaa.
Siirtolapuutarhan kohdalla Vanhankaupunginlahdella oli venäläisillä merilentoasema, ja siitä piti Ukko-Pekka Svinhufvudin lähteä letäen Vaasaan, missä senaatti oli. Koneeseen tuli kuitenkin jokin häiriö, sen piti palata takaisin, ja Ukko-Pekka joutui kulkemaa Vaasaan Viron, Berliinin ja Ruotsin kautta. Taustalla oikealla näkyy Kumpulan kartanon rakennuksia.
Kuva saatu: Urho Siro
Syntymäpäivät Vanhankaupungin kalliolla
Ruth Långin syntymäpäivät 1.8.1926. Vanhankaupungin (nyk. Viikinmäen) kalliolla. Takana toinen oikealta on Tyra Lång, joka myi valmistamiaan ruokia myös Kauppatorilla ja hallissa.
Kuva saatu: Ester Nyberg
Arabian tehtaan työläisiä
Arabian tehtaan työläisiä n.v.1920.
Elsa Niemisen isä, Karl Nieminen, on edessä kolmas vasemmalta, lierihattu päässä. Oikealla seisoo työnjohtaja Spaak, jonka isä oli Vanhankaupungin poliisi, "Spaaken". Työnjohtajasta Spaakista vasemmalla on työnjohtaja Tuominen. Oikealla istuu Andersson, joka asui vanhan Toukolan koulun vieressä.
Tämä kuva on mukana Arabian 50-vuotisjuhlakirjassa, selitettynä "Mekaniska verkstadens personal".
Elsa Niemisen isä, Karl Nieminen, on edessä kolmas vasemmalta, lierihattu päässä. Oikealla seisoo työnjohtaja Spaak, jonka isä oli Vanhankaupungin poliisi, "Spaaken". Työnjohtajasta Spaakista vasemmalla on työnjohtaja Tuominen. Oikealla istuu Andersson, joka asui vanhan Toukolan koulun vieressä.
Tämä kuva on mukana Arabian 50-vuotisjuhlakirjassa, selitettynä "Mekaniska verkstadens personal".
Kuva saatu: Elsa Nieminen
Kahvikonsertti nuorisoseurantalolla
Väkeä Vanhankaupungin nuorisoseurantalon (Gammelstadens Ungdomsförening) edessä, Vanhankaupungintie 5. Kahvikonsertti 1923.
Kuva saatu: Ester Nyberg
Kaivertaja Nyberg
Ensimmäinen suomalainen kaivertaja A. Nyberg kaivertamassa kuparia v. 1922. Hän aloitti Arabialla v. 1897.
Joulunviettoa
Joulunviettoa Pelanderin perheessä v. 1925. Keskellä on Ester Nyberg.
Kuva saatu: Ester Nyberg
Portinpylvään maalausta
Urho Siro maalaa kotitalonsa Kongontien puoleisen portin pylvästä ehkä vuonna 1928. Kuva on hänen sisarensa ottama. Urhon lapsuudenkoti oli Intiankatu 5:ssä. Hän kertoo maalanneensa talonkin pariin kertaan seoksella, jossa oli 9 osaa karbolitervaa ja yksi osa hautatervaa ja punamultaa.
Kuva saatu: Urho Siro
Pesäpallon pituuslyöntikilpailu vanhalla Kustaa Vaasantiellä
Urho Siro lyöjänä ja Vuorikadun NMKY:llä tavattu Ykä syöttäjänä pesäpallopelinäytöksessä tai pituuslyöntikilpailussa vuonna 1930 Limingantiellä. Taustalla on Toukolan Viertotie, nykyinen "asuttu" Kustaa Vaasantie. Sen ja poikien välillä kulkee nykyään se Kustaa Vaasantie, joka jatkuu Lahden moottoritienä. Toukolan kirkko on taustalla, poikien välissä. Kuvasta oikealle oli Saksansaareksi kutsuttu alue. Siinä oli lehtikuusia, joita kutsuttiin (väärin kylläkin) saksankuusiksi, ja alueen nimi lie syntynyt siten. Kuvan lie ottanut joku tovereista, Eero tai Jouko.
Kuva saatu: Urho Siro
Eero Puputin syntymäpäivävieraita
Eero Puputin syntymäpäivävieraita Jaavantie 23:n pihalla. Eero itse näkyy takarivissä korkeimmalla. Eero oli Urho Siron paras nuoruudenystävä. Edessä vasemmalla Eeron sisar Tuovi (nyt Rauhanheimo), sitten Lea Laajanen (myöh. Sivonen), takana Urhon vanhin veli Paavo, sitten Jorma Pietilä, Eeron luokkatoveri Norssissa. Jorma Pietilä oli sitten lakitieteen professorina Tampereella , Paavo S. taasen suomen kielen professorina. Keskellä on Tuulikki Hornanheimo, sittemmin turkulainen sairaanhoitaja ja nimeltään Liponkoski. Edessä olevan pojan sukunimi oli Ahonen, ja hän kaatui sodassa. Valkopukuinen on Lea Siro ja hänen takanansa näkyy hämärästi Helvi Laajanen, joka on naimisissa Eero Kyröhongan kanssa. Kuvauspaikka, Jaavantie 23, on Jaavantien ja Syyriankadun kulma ja siinä oli 1982 Ristsepän, omistajan, rekka-autoja.
Kuva saatu: Urho Siro
Rouva Saarenoksa on suorittanut kansakoulun
Jaavantie 22, sisällä otettu kuva vuodelta 1925, jolloin rouva Saarenoksa pääsi kansakoulusta (Vallilan kansakoulu). Kuvan otti mahdollisesti kiertävä valokuvaaja (ehkä perheen tuttava).
Kuvassa vasemmalta: Taimi Kivistö, äiti-Sofia, isä-Frans, veli-Oiva, serkku-Kyllikki (Enqvist), kuvan omistaja Aili Saarenoksa (o.s.Kivistö) ja viimemainitun koulutoveri Irja Aaltonen.
Kuvassa vasemmalta: Taimi Kivistö, äiti-Sofia, isä-Frans, veli-Oiva, serkku-Kyllikki (Enqvist), kuvan omistaja Aili Saarenoksa (o.s.Kivistö) ja viimemainitun koulutoveri Irja Aaltonen.
Kuva saatu: Aili Saarenoksa
Arabian maalarinsalin kuvanpainajat
Arabian maalarinsalin kuvapainajia ja koristamon väkeä 20.9.1946.
Kuvan lahjoittaja, Elsa Nieminen, istumassa neljäs vasemmalta.
Kuvan lahjoittaja, Elsa Nieminen, istumassa neljäs vasemmalta.
Kuva saatu: Elsa Nieminen
Toukolan Teräksen nyrkkeilijöitä
Voimistelu- ja urheiluseura Toukolan Teräksen (perustettu v. 1932) nyrkkeilijänuorukaisia. Takana vasemmalla on seuran perustajajäsen Hugo Nurmio, takana oikealla Olavi Turunen. Takana kolmas oikealta on Armas Jouskivi, entinen Johansson.
Kuva saatu: Olavi Turunen
Toukolan Teräksen voimistelijoita
Toukolan Teräksen voimistelijatyttöjä nykyisellä Kustaa Vaasantiellä. Takana vasemmalla on Maija Tammi.
Kuva saatu: Hilja Tammi
Kortinpelaajia
Kortinpelaajia Intiankatu 3:n pihalla kieltolain aikaan. Intiankatu 3:ssa oli Ruokala Intia, myöhemmin Arabian apteekki.
Kuva saatu: Olavi Turunen
Salon talo Koreankadulla
Salon talo Koreankatu 5, 1930-luvulla. Vasemmalla seisoo Uuno Salo, seuraava on hänen isänsä. Talossa asui paljon vuokralaisia yläkerrassa, mm. emännän sukulaiset, Munkbergit. Heitäkin on luultavasti kuvassa mukana.
Tiedot antoi: Tulokas, Koreankatu 3
Siamintie 2
Olavi Turusen talo Siamintie 2 noin v. 1950. Katu on noin 3m nykyistä kapeampi ja jalkakäytävät puuttuvat. Oikealla näkyy taloa vastapäätä sijainen halkotarhan aitta.
Kuva saatu: Olavi Turunen
Siamintie 3
Irma Turunen 2-vuotiaana kuvattuna kotipihallaan (Siamintie 3) 1940-luvulla. Taustalla näkyy halkotarhan aitaa.
Kuva saatu: Olavi Turunen
Pihakeinussa
Eufrosyyne ja Maija Tammi Kustaa Vaasantie 33:n pihakeinussa 1930-luvulla. Taustalla näkyy Siamintie 2.
Kuva saatu: Hilja Tammi
Kustaa Vaasantie 35
Talon Kustaa Vaasantie 35 rakentaja Otto Nygren, hänen vaimonsa Anna, tyttärensä Liisa (tytöistä pienempi, talon nykyinen omistaja Liisa Kallio) ja naapurin Liisa Siamintie 2:sta (Hannila) kuvattuina talon rakentamisen lomassa v. 1922 tai -23.
Kuva saatu: Liisa Hannila
Kallion talo
Liisa Kallion talo Kustaa Vaasantiellä 35 noin v. 1930. Pihalla seisovat talon omistajat Otto ja Aina Nygren.
Kuva saatu: Liisa Hannila*
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)