Lilla Paradiset

Riitta Smeds, Anders Josef Europaeuksen jälkeläisten yhdistyksen esimies, kertoo kesämökistä, joka aikoinaan sijaitsi Vantaankosken varrella, nykyisen Vesilaitosmuseon pohjoispuolella Vielä vuoden 1940 opaskartta näyttää museon pohjoispuolella olevan rakennuksen, joka saattaa olla tämä.

Paikkaa luonnehditaan seuraavasti Anders Josef Europaeuksen jälkeläisten yhdistyksen Sukusanomissa:

”Kaupunkitalojen lisäksi raatimies Johan Lampa omisti Vanhassa kaupungissa kesätalon, jota kutsuttiin Pikku Paratiisiksi (Lilla Paradiset). Se oli Porvoon maantien oikealla puolella, juuri siinä, missä tie kääntyy kosken sillalle. Sen yhteydessä oli myös värjäämö.”

Vanhakaupunki ja Kuninkaankartanonsaari Vantaanjoen suussa. Vasemmalla näkyy Vanhakaupunki värjäämöineen ja kosken partaalla myllyt. Gavril Sergejeffin akvarelli, 1811. (kuva kirjasta: Sergejevin Suomi, toim. Juhani Kuurne, SKS 1994)

Siellä 24.9.1837 vietetyistä Helsingin raatimies Johan Lampan tyttären Selma Augustan ja kirkkoherra Anders Josef Europaeuksen häistä on säilynyt lyhyt kuvaus morsiamen edesmenneen isän Johan Lampan ystävän, Siuntion kirkkoherran C. H. Forsmanin kirjeessä pojalleen Wilhelmille: ”Olen tällä viikolla ollut Helsingissä, arvaappas – häissä. Kaikki velka on maksettava. Jaloluonteinen Lampa oli aikoinaan iloinen vieras sekä Lovan (Wilhelmin sisar) että Sinun häissäsi. Mielestäni en voinut jäädä vainajan muistolle tästä velkaa. Siis lähdin matkaan klo 5 aamulla ... ja saavuin sopivaan aikaan perille. Calle (Wilhelmin nuorempi veli) ja nuori Konsuli Sundman olivat airueina ja kauhean paljon vieraita, varsinkin tyttöjä aivan määrättömästi. Häät vietettiin Vanhassa kaupungissa, missä puutarhakentällä oli sopiva tila sievälle ilotulitukselle, jonka morsiamen eno, kapteeni Cronholm oli järjestänyt ja joka yön pimeydessä näytti kauniilta. Sulhanen, Rovasti Europaeus näytti olevan kunnon mies ja tunsi itsensä onnelliseksi wie ein Bräutigam.”

Sukusanomien v 1959 numerosta löytyi vielä lisää tietoa Pikku Paratiisista:

”Myös Pikku Paratiisi myytiin. Siellä sijainnut värjäämö nähtävästi siirrettiin Mariankatu 9:ään, jossa 1836 henkikirjan mukaan asui 2 värjärinkisälliä ja oppipoika. Sitä Pikku Paratiisin ihanaa puutarhaa Lampan Hilda-tytär vielä vanhana muisteli. Siinä kasvoi mm. parsaa, luumupuita ja keltaisia vaapukoita, kaikki harvinaisia siihen aikaan. Puutarhuri oli Ruotsista, kun Suomessa puutarhakulttuuri oli vasta alullaan.”

Intiankadun kaupat

Intiankadun kaupoista on paljonkin aineistoa, josta näillä sivuillakin on julkaistu useita kuvia, Tähän kootaan joitakin lisätietoja ja -kuvia.

Laajasen kaupan kuitti löydettiin v. 1924 rakennetun talon seinästä. (Kuva Petrus Repo)

Handolinin värjäämö

Handolinin värjäämö, Rakennus purettiin 1900. Paikalla on nyt Metropolia entisessä verkatehtaassa, hiljalleen myös sieltä pois siirtyen.

Kuva Atelier 1890.

(Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat)

Suojeluskunta

Vanhankaupungin suojeluskunta perustettiin 19.4.1918, neljä päivää luokkasodan päätyttyä. Jäseniä oli 26.

Kuva Erik Sundström 1921.

(Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat)

Elannon myymälä

Elannolla oli liha-, leipä- ja sekatavaramylymälä Intiankatu 18 - nykyisin ravintola Oljenkorsi.

Tuntematon kuvaaja 1934.

(Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat)

Jäätä

 Lahdelta sahatut jäälohkareet säilytettiin sahanpurukasoissa ja kuljetettiin kesällä kaupungin kauppoihin.

Ylempi kuva Osmo Leino 1958 (Helsingin Kaupunginmuseon kokoelmat)

Alemmassa kuvassa yrityksen omistaja Ragnar Nyman ("Is-Ragnar"), tässä 60-vuotiaana. (Kuva kirjasta Helsinki ja helsinkiläisiä 1961)

Toukoniitty 1907

 
Toukoniitty - nykyinen Kumtähden kenttä on paikka, jossa Maamme-laulu laulettiin ensimmäisen kerran, vuonna 1848.

Kuva Signe Brander 1907.

(Helsingin Kaupunginmuseon kokoelmat)