Lilla Paradiset

Riitta Smeds, Anders Josef Europaeuksen jälkeläisten yhdistyksen esimies, kertoo kesämökistä, joka aikoinaan sijaitsi Vantaankosken varrella, nykyisen Vesilaitosmuseon pohjoispuolella Vielä vuoden 1940 opaskartta näyttää museon pohjoispuolella olevan rakennuksen, joka saattaa olla tämä.

Paikkaa luonnehditaan seuraavasti Anders Josef Europaeuksen jälkeläisten yhdistyksen Sukusanomissa:

”Kaupunkitalojen lisäksi raatimies Johan Lampa omisti Vanhassa kaupungissa kesätalon, jota kutsuttiin Pikku Paratiisiksi (Lilla Paradiset). Se oli Porvoon maantien oikealla puolella, juuri siinä, missä tie kääntyy kosken sillalle. Sen yhteydessä oli myös värjäämö.”

Vanhakaupunki ja Kuninkaankartanonsaari Vantaanjoen suussa. Vasemmalla näkyy Vanhakaupunki värjäämöineen ja kosken partaalla myllyt. Gavril Sergejeffin akvarelli, 1811. (kuva kirjasta: Sergejevin Suomi, toim. Juhani Kuurne, SKS 1994)

Siellä 24.9.1837 vietetyistä Helsingin raatimies Johan Lampan tyttären Selma Augustan ja kirkkoherra Anders Josef Europaeuksen häistä on säilynyt lyhyt kuvaus morsiamen edesmenneen isän Johan Lampan ystävän, Siuntion kirkkoherran C. H. Forsmanin kirjeessä pojalleen Wilhelmille: ”Olen tällä viikolla ollut Helsingissä, arvaappas – häissä. Kaikki velka on maksettava. Jaloluonteinen Lampa oli aikoinaan iloinen vieras sekä Lovan (Wilhelmin sisar) että Sinun häissäsi. Mielestäni en voinut jäädä vainajan muistolle tästä velkaa. Siis lähdin matkaan klo 5 aamulla ... ja saavuin sopivaan aikaan perille. Calle (Wilhelmin nuorempi veli) ja nuori Konsuli Sundman olivat airueina ja kauhean paljon vieraita, varsinkin tyttöjä aivan määrättömästi. Häät vietettiin Vanhassa kaupungissa, missä puutarhakentällä oli sopiva tila sievälle ilotulitukselle, jonka morsiamen eno, kapteeni Cronholm oli järjestänyt ja joka yön pimeydessä näytti kauniilta. Sulhanen, Rovasti Europaeus näytti olevan kunnon mies ja tunsi itsensä onnelliseksi wie ein Bräutigam.”

Sukusanomien v 1959 numerosta löytyi vielä lisää tietoa Pikku Paratiisista:

”Myös Pikku Paratiisi myytiin. Siellä sijainnut värjäämö nähtävästi siirrettiin Mariankatu 9:ään, jossa 1836 henkikirjan mukaan asui 2 värjärinkisälliä ja oppipoika. Sitä Pikku Paratiisin ihanaa puutarhaa Lampan Hilda-tytär vielä vanhana muisteli. Siinä kasvoi mm. parsaa, luumupuita ja keltaisia vaapukoita, kaikki harvinaisia siihen aikaan. Puutarhuri oli Ruotsista, kun Suomessa puutarhakulttuuri oli vasta alullaan.”

Intiankadun kaupat

Intiankadun kaupoista on paljonkin aineistoa, josta näillä sivuillakin on julkaistu useita kuvia, Tähän kootaan joitakin lisätietoja ja -kuvia.

Laajasen kaupan kuitti löydettiin v. 1924 rakennetun talon seinästä. (Kuva Petrus Repo)

Handolinin värjäämö

Handolinin värjäämö, Rakennus purettiin 1900. Paikalla on nyt Metropolia entisessä verkatehtaassa, hiljalleen myös sieltä pois siirtyen.

Kuva Atelier 1890.

(Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat)

Suojeluskunta

Vanhankaupungin suojeluskunta perustettiin 19.4.1918, neljä päivää luokkasodan päätyttyä. Jäseniä oli 26.

Kuva Erik Sundström 1921.

(Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat)

Elannon myymälä

Elannolla oli liha-, leipä- ja sekatavaramylymälä Intiankatu 18 - nykyisin ravintola Oljenkorsi.

Tuntematon kuvaaja 1934.

(Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat)

Jäätä

 Lahdelta sahatut jäälohkareet säilytettiin sahanpurukasoissa ja kuljetettiin kesällä kaupungin kauppoihin.

Ylempi kuva Osmo Leino 1958 (Helsingin Kaupunginmuseon kokoelmat)

Alemmassa kuvassa yrityksen omistaja Ragnar Nyman ("Is-Ragnar"), tässä 60-vuotiaana. (Kuva kirjasta Helsinki ja helsinkiläisiä 1961)

Toukoniitty 1907

 
Toukoniitty - nykyinen Kumtähden kenttä on paikka, jossa Maamme-laulu laulettiin ensimmäisen kerran, vuonna 1848.

Kuva Signe Brander 1907.

(Helsingin Kaupunginmuseon kokoelmat)

Vesilaitoksen kesäasunto

 Vesilaitoksen keäsasunto Röda Kojan Vanhankaupunginlahdella.

Taustalla Viikinmäki. Seinällä mahdollisesti humala kuivumassa. Kuvattu mahdollisesti Kellomäen suunnasta.

Vuoden 1734 lain 7. luvun 1§, joka määrää että jokaisen talonpojan talossa on oltava humalisto, on yhä voimassa.

Tuntematon kuvaaja 1896.

(Helsingin Kaupunginmuseon kokoelmat)

Koski kuivuu

 Välillä Vantaankoskikin on melko vähävetinen

Koksen itähaara,  Signe Brander 1907

(Helsingin Kaupunginmuseon kokoelmat)

Damaskuksentie

 Damaskuksentie 2. Takana Hämeentie 150 ja Annalankuja 2.

Tälle tontille rakennettiin kerrostalo 1966.

Kuva Constantin Grünberg 1965

(Helsingin Kaupunginmuseon kokoelmat)

Uitto

Vantaanjoen uitto jatkui aina 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka.

Ylempi kuva itähaara sillan eteläpuolella, kuvassa taka-alalla työnjohtaja Johan August Nyman. Tuntematon kuvaaja 1926

Alempi kuva tukkilauttoja Vanhankaupunginlahden länsirannalla. Signe Brander 1908.

(Helsingin Kaupunginmuseon kokoelmat)

Vesilaitoksen työmaa

Ylempi kuva sukeltaja Vanhankaupungin vesilaitoksen työmaalla, tuntematon kuvaaja 1890

Alempi kuva vesilaitoksen suodatinlaitoksen työmaa, tuntematon kuvaaja 1895.

(Helsingin Kaupunginmuseon kokoelmat)

Viikintien silta

Silta Siltasaarelta (Kuninkaankartanonsaari) Hämeentien alkupäähän ja vilkas liikenne

Nyblin 1890

(Helsingin Kaupunginmuseon kokelma)

Vanhankaupunginkosken pato

 Padon vuodenaikoja:

Ylin kuva Nils Wasastjerna 1890

Keskimmäinen kuva jäiden lähtö, tuntematon kuvaaja 1907

Alin kuva EA Bergius 1904

(Helsingin Kaupunginmuseon kokoelma)

Vesilaitos

Vesilaitoksen suodatinlaitos ja pumppaamo. Nykyään nämä ovat Tekniikan Museota.

Ylempi kuva Signe Brander 1907

Keskimäinen kuva tuntematon kuvaaja 1895

Seuraava kuva puhdistusaltaat, tuntematon kuvaaja 1913

Alin kuva höyrypumppaamo, Nyblin 1912-14

(Helsingin Kaupunginmuseon kokoelma)

Jätskiä!

 Riitta Pakarinen ystävineen Valion jäätelökioskilla Kääntöpaikan seutuvilla.

Jouko Tanskanen 1950

(Helsingin Kaupunginmuseon kokoelmat)

Arabian apteekki

 Arabian apteekki Intiankadun alkupäässä. 

Constantin Grünberg 1965

Arabian apteekki on perustettu 1950, kyseessä on Helsingin apteekki nro 35. Ensimmäinen apteekkari oli Juuso Lehtovaara, joka oli toimessa, kunnes oikeudet siirtyivät Aune Granölle 14.3.1963. Seuraava apteekkioikeuksien haltija oli Keijo Tolvanen päivämäärästä 6.5.1976 alkaen.

Aune Kyllikki Granö oli syntynyt 1914 Omskissa, Siperiassa, ja hän oli kuuluisan tutkimusmatkailija maantieteilijä J.G. Granön tytär. Arabian tehtaiden toivomuksesta taloon perustettiin Arabian apteekki vuonna 1950. Ensimmäinen apteekkari, Juuso Lehtovaara, rakensi lisäsiiven Päiviöiden taloon.  

(Helsingin Kaupunginmuseon kokoelmat)

Annalan huvila

 Villa Anneberg eli Annalan huvila

Signe Brander 1907

(Helsingin Kaupunginmuseon kokoelmat)

Villa Johannesberg

 Constantin Grünberg 1965

Vanhassakaupungissa Johan August Nyman rakennutti Villa Johannesbergin. Rakennuksessa oli vuokra-asuntoja.

(Helsingin Kaupunginmuseon kokoelmat)

Intiankadun alkupää

 Constantin Grünberg 1965

Intiankadun alkupää kuvattu kutosen päätepysäkin suunnasta. 

Etualalla apteekki, punaisessa puurakennukseessa Toukolan kirja- ja paperikauppa.

Intiankatu 3ssa, vuonna 1923 rakennetussa Päiviöiden talossa toimi niin Ruokala ja kahvila Intia kuin Ruokala Etu, välillä mahdollisesti myös siirtomaatavaraliike, sitten vuodesta 1950 Arabian apteekki.

Intiankatu 5ssä 1927 aloittanut Toukolan kirja- ja paperikauppa oli vielä toiminnassa 1970, mutta lopetettiin 1979. Rakennuksessa oli myös T Volasen siirtomaatavaraliike ja Kemikaliokauppa Rusko, Kemikalio Adalmiina sekä 1924 Elkin lihakauppa. 

(Helsingin Kaupunginmuseon kokoelmat)